perjantai 29. syyskuuta 2017

Feeling very good from motion

"I treid to find some Brasilian media or sports site.
I have been for a few years interested in Brasilian culture and been
surprised to notice that even though Brasilians look positive, skilled
and feeling, they don't feel so very well. Today I figured out the
reason fior that and how to correct that. Brasilians are very good at
fine coordination which they do both at the outer reaches of their
body and all the way from the body center at stomach, like as if they
were painting. (But many painters are even lousier, so don't mix tyhem
with this.) That is an artificial non-instinctual way to coordinate
body according to the sense of sight. We here in Finland have a very
different climate, which is much more beneficial for being speedy and
active. Our way of fine coordination would propably suit also other
climates and it is very natural and brings lots of well-being: Be very
natural, very emotional naturally at the stomach area and near it, so
that you can move only roughly, like right or forward or left or
backwards. So you did not disturb your body center, emotions or
naturality at all: they determined the exact way fo moving and exact
direction. Then take your social eye and your sense of atmoshpheres
along: which social styles are naturally possible for you right now:
choose from them the exact form of the outer parts of your body and
roughly the form of the parts at middle distance from the center
outwards. So you can go for example a little bit bold and protecting
so feelings, being sturdy. At the same time atmospoheric and via that
thinking skills and fine mechanics, which alters the movements
slightly at the center, somewhat at the outer reaches. And for example
liking or taking social dastance, which also determines movements. Or
like with basic skills only or with emotional strenght of high skill.
Etc.
One can get one's experinece of life to sing, just about always:
http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html
With good wiushes from Finland,"

http://liikuntaa.blogspot.fi

tiistai 26. syyskuuta 2017

"To dance like a puppet on a string"

What people who are not dance enthusiasts themselves often claim dance but what is in fact not dance but forcing and slavery is to make a person "dance" like a puppet on a string. That is not what dance enthusiasts are for. That is not what is meant by dance. Dance is a form of self-expression, typical wish for the highly skilled who do not get enough room in average level of understanding. The stupid often demand also rigid body and staying long times sitting, standing quite unmoving, or the like. Such does not lkeave enough room for the intelligent and skilled.

Puppet is a doll, not alive. Itis moved by the one who plays with it. If it moves nicely, some may say that it is as if it danced on the strings. But that is describing it with the help of forefigure in dance, and not the other way around: puppet on a string is not a form of dance and not a forefigure for dance!

Ihan muusta: kuoleman tanssi

Täällä Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa on vaikuttanut olevan paljon murhia mutta jotenkin leppoisa ilmapiiri, mummolamainen. Muutaman vuoden olen jo asunut.
Äsken kun katsoin ikkunasta viereisen kerrostalon viereiselle siolle nurmikentälle, niin siellä kulki mustiin puettu kai tyttä lyhyessä leveässä vaatteiden päällä olevassa hameessa, kuin hoiperrelleen, katkonaisesti, makaaberisti, mustanpuhuvalla tavalla, pari tai muutama askel ja sitten suunnanvaihdos tai kiemurrellen, tuli mieleen sanat "kuoleman tanssi", en ole sellaista ennen nähnyt mutta kai se on jokin, mikä pitäisi tietää. Sitten kyykistyi kuin olisi löytänyt jotain, jäi siihen kyykkyyn pitkäksi aikaa heiniä katsellen ja riensi kerrostalon rapulle kuin alkuasukaslapsi. Tuli mieleen, että oliko lapsi nähnyt juuri jonkin pahan, kenties haitilaisent yylisen naisen, surmaavan jonkun, niin että oli tuntenut sellaisten pahojen vallan tulleen elämänympyröihinsä.
Mutta sittent uli pihalle vanha nainen ja lihava mies, jotka aina ulkoiluttavatkissaansa pihalla, ja mietyin, oliko lapsi turvannut noihin vanhuksiin jossakin elämänsä kovin vaikeassa suuntaa vailla olevassa tilanteessa. Ja niin oli kenties tullut vieraan vanhuksen ja aivan nuoren aivan oudoissa oloissa olevan tyylien vuorovaikutuksesta, että kulkee johonkin päin, muttei osaa siitä sitten ja taas yrittää johonkiun.
Ei ollut sen oloinen kuin olisi joutunut pahan riivaamaksi, vaan kuin olisi nähnyt jotakin, mitä ei osaa käsitellä, ennestään tuntemattomia ilmiöitä.

Eihän tämä tanssia ole, mutta jokin kai elekielisen ymmärryksen kautta lähestyttävä lapsen tai kokemattoman tai liian kapean elämänkokemuksen omaavan elämäntilanne.

Kuolemaan liittyviä ajatelmiani http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi

* * *
29.9.2017 (oikeastaan vähän jo seuraavan päivän puolella)
Toisenlainen,joidenkin tanssiksi kutsuma kuvio, jonka yksi tavoite tai joka onnistuessaan voi olla kuolemaan liittyvä, on pyydystäminen, kenties murhan aikein. Eli tää tuli nyt tähän sun lähelle, ja tuosta tulee nuo, ja odotetaan, kun tuohon vielä tulee tuo yks, niin pääseksä siitä vai saatiinks me sut? Me aateltiin murhata sut tähän.  Mutta se on kai lähinnä, jos ihminen ei ole ihan täydessä toimintakyvyssään vaan vakka ontuu, mies jättää, on lääkkeissä tms. Kuviotanssina sitä jotkut pitävät, mutta eihän se ole tanssia vaan saalistamista tai sosiaalista mobbaamista, murhan mahdollisuuksien tunnustelua.
Sellaisestahan voi ihan vain kävellä pois, jos se on tansseissa tms, mutta yksinäisellä paikalla on tietenkin vaarallisempaa tai jollei väki katsele ympärilleen, ole auttavaista tms. Kun toimii tavalliseen tapaan, esim. huomioonottaen, että moinen vanoaminen on epäystävällinen ja sopimaton teko ja niin siihen voi jotenkin reagoida esim. väistämällä tai ottamalla etäisyyttä, niin kaikki yleensä pelaa kuten tavallisesti, esim. ovesta pääsee hyvin kulkemaan ja katu on tavallisia kulkijoita varten.

*

Kuolevan en olettaisi tanssivan. Mutta toisaalta jotkin tekemiset voivat jäädä puutteellisiksi joko siksi, että on epäkunnossa, vähäenergiainen tai miettii muita asioita. Onko jonkun mielestä liike ilman käytännön toimivuutta tanssi? Tai toistetut aieliikkeet?

*

Murhaajan voi olettaa tanssivan, jos se on hänen tapansa näytellä: on olevinaan jotakin, mitä ei ole,ja petaa niin murhamahdollisuuksia tai kiinnijäämisen välttämistä. Se on kai "Mitä tää nyt on olevinaan?"-tyyppisen vastauksen yleensä saava teko.

*

Lpasia voi kiinnostaa leikkiä intiaania tms myös näiden taistelukaliiberin osalta.

Lasta voi kiinnostaa matkia murhaajaa ja leikkiä murhaavansa jonkun ja harjoitella omasta puolestaan niin murhaamista.

Murhattu on eloton ja niin tuskin tanssin aiheeksi mahdollinen, mutta porukan elämä, josta joku kuoli tai murhattiin, kai käy hyvin tanssin aiheeksi jollekin siinä elävälle, että tällasta meininkiä tässä nyt, tms.

Taistelulaji voi olla tanssimainen, liikunnallisuus voi olla tanssimaista, jos se on tunteidenmukaista.

lauantai 26. elokuuta 2017

"Tanssi lailla liekit nuotion"

Tuosta liekkien lailla tanssimisesta tuli mieleeni, että romaanihan puuhaa taiteen kanssa koko ajan, kyllästyy, lätistyy, koko hänen kulttuurinsa on siihen tapaan lätistynyt ja siksi he matkaavat ulkomaille ja kopioivat taiteeseensa piirteitä ja henkeä tavallisilta ihmisiltä, muiden maiden työntekijöiltä ja opiskelijoilta, jotka eivät ole saaneet taiteeseen kylliksi tilaisuutta. Ei siis romaani varmaankaan tanssinut liekkien lailla - kuin korkeintaan jonkun tavallisen ihmisen innostuksen kaikuna. Vaan liekkien lailla tanssi tavallinen ihminen, työntekijä tai opiskelija, joka kerrankin sai tilaisuuden vapaa-aikaan ja oikeanlaiseen elämään, atiteen suomiin ilmaisumahdollisuuksiin ja tarttu niihin innolla ja joka osasi opettaa hänelle, näyttää mistä saa langanpäästä kiinni, ja niin joukko heitä tavallisia sai kamaln hyvän hengen ja innon aikaan ja tanssi hetken kuin liekit, tuli, uuden into, elämänviisaus koko elämästä kertyneenä eikä kuin kyllästyneet ammattilaiset.
http://talesfromforest.blogspot.fi/
http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html
http://workandfreetime.blogspot.fi
http://todreamjob.blogspot.fi
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi 

torstai 6. heinäkuuta 2017

Africal dance, waysof living and ways of thinking

This just came to my mind when watching a photograpf of an African pair.
DoesAfrican dance find it's styles from the different ways of life the person dancing uses in his or her daily life, kind of relaxed for something and deeply thinking for something else, atmospheric maybe in cool, etc. ?
And those with this piece of skill would give rise to a good way of thinking, to similarly variating way of doing and ways of thinking, like practical, feeling, idealistic, etc :

A quotation from my long (very important) text about healthy natural ages of ways of living and doing http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html
"110. The point of view of some men is very much according to education, kind of narrow and not so intelligent, not adapting to situations and not understanding the rest of the life in the society. It would be good to vary one's way of doing and one's way to approach things according to common sense and according to the situation: sometimes it is good to be practical, sometimes one needs a good memory, or educated thinking, common sense, motion, feelings or whatever suits the situation. Likewise when working it is good to notice the landscape of life at large with it'sphenomena: with it's social contacts, happenings, journeys, approaching holidays etc. Like that one can train one's common sense and one's understanding about life.
This way a more skilled person can learn to vary the rythm of writing on computer keyboard, so that one feels somehow more comfortable and the sound is nicer, better suited to other things to do and to listening one's own views."
Observe: these are quite slight variations in emphazies, not areas of total concentration while neglecting other things.

About learning thinking skills, see my blog http://quickerlearning.blogspot.fi and more about intelligence in Finnish alnguage at http://pikakoulu.blogspot.fi .

perjantai 11. marraskuuta 2016

Täydellisyyden tavoittelusta ja elintilasta

Pääkaupunkiseudulla harrastin liikuntaa ja tanssi oli suuri haaveeni. Savonlinnassa liikunnan harrastamismahdollisuudet ovat olleet kehnot ja väki epäliikunnallista liian koordinaatiokeskeistä liikkumistavaltaan. Muutama vuosi sitten opin talviruokkimiltani pikkulinnuilta liikkumistavan, jota olin turhaan etsinyt tanssista vuosikymmenet enkä löytänyt. Sen jälkeen en ole tanssista ollut kiinnostunut.
Mutta mitä sanoisin näin jälkikäteen? Tanssivaa väkeä tuntuu vaivaavan jokin tyytymättömyys, etsitään parempaa eikä saada kyllin hyvää, mikä kai on taktiikasta kiinni eikä niinkään mahdollisuuksista. Ei pitäisi olla ihan kaavan mukainen, esim. tanssin ideaalia tavoitteleva vain, sillä kaava on aina eri ihmisille tai palanen vain tai yleisellä tasolla ja vaatisi oman näkemyksen lisäksi. Kanssa tanssin etsiminen tiettynä ajankohtana eikä silloin kun luonnollinen liike sellainen on, on jotenkin pielessä, ikään kuin etsittäisiin aksenttia keinotekoisena aikana eikä tekemistä, jonka aksenttina se on.
Tanssi on jotakin liikkumisen ja mielen tasapainoisuutta, onnea, hyvää tekemisentapaa, liikunnan ja elämän yhteennivoutumista, elämää maailman osana. Sitä ei pitäisi eristää elämästä, vaan korkeintaan osallistua tanssikurssille tyyliin "minä tällaisen kuin millainen olen ja millaista elämää elän, osallistun tähän tekemiseen tällä tyylillä" eli se olisi vähän kuin tyylikkään kömpelön ihmisen tekemisentapa, joka kai on sitä että pääpaino on omassa elämässä ja muun huomioon ottaminen käy liian hitaasti, jotta se ehtisi kadottaa oman tyylin kurssin yhteisen kaavan tieltä. Ei ole motivaatiotakaan moiseen itsensä hukkaamiseen, ei kuulu olla tai tanssista katoaa henki ja opersoonallisuuksien kirjo.'
Tanssin löytää itsestään siihen tapaan kuin kesällä käelee mukavan tuntuisen matkan polulla hyvällä liikkumistavalla ja hyvällä mielellä: on liike tasapainoinen, varioiva, reaktiivinen, hyvän mielen tuomaa tasapainoisuutta, polveileuutta, elämään kytköksissä, eri tekemisten lomittuessa ja vertautuessa toisiinsa, on omaa tyyliä ja luonnon rauhaa, on sosiaalisuutta ja linnunlaulua. Tai niin kuin kotona, että huh ollaan kotona, niin liikkeet vapautuvat, löytyy vapaa-aikamainen oleminen luonnollisine tunnevireen mukaisine tyyleineen. Tanssi vain käy niitä läpi nopeasti, eri vireitä, eri tekemisentapoja, ihmisen vahvuukisa, komeuksia: hei olen tällainen , näin osaavainen.

"193. Yli yksilön koordinaatiokyvyn menevä tehtävä käy näköaistivoittoisesti eikä yksilö saa tilaa elämälleen kummemmin kuin koulutehtäviä tai pakollista työtä tehdessä. Sen sijaan koordinaatiokyvyltä sopivan tasoisessa tehtävässä yksilö tuntee saavansa käyttää sosiaalista silmäänsä ja tilaa itselleen yksilönä, omalle persoonallisuudelleen, tunteilleen ja näkemykselleen, omille tekemisentavoilleen ja toiveilleen, tervehenkiselle elämälle. Koordinaatiokyvyltä liian kömpelö tehtävä puolestaan vaikuttaa liian palikkamalliselta ja turhan kaavamaiselta, vähän kuin vankila.
Samoin koulutehtäviä tms työmäisiä tehtäviä tehdessä käy liikaa tsemppaavan omalle elämälle kituliaasti, sopivantasoisessa tehtävässä olijalle hyvin ja liian alhaisen tason tehtävässä kuin oksat katkottaisiin pensaalta."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html