sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Oma harjoitus

En ole aikoihin liikkunut muuta kuin käyttänyt koiriani kävelyllä ja liikkumisenhalu on alkanut olla jatkuva haaveilun kohde. Tänään sitten liikuin huvikseni jotakin, mitä mieleen pälkähti, vähän niin ja vähän noin ja hämmästyksekseni siitä tuli vaihtelevainen tanssi. Tanssiliikkeet olivat vielä aihioita mutta sellaisia, joista kokemuksesta tiedän oppivani. Huvikseni tulin kokeilleeksi mielentilan mukaista liikettä, kaunista ja hienotunteista. Mielentila näytti kääntyvän tanssiksi siksi, että olen niin monesti mielessäni muodostanut kuvaa siitä, miten tanssia, ja nyt vain liikuin nuo rakennuspiirustukset oppainani. Vähän sitä, vähän tätä, jotta oppisin kerralla monta asiaa eikä vain yhdenlaiset liikkeet.

Olen usean kerran aiemminkin kokeillut jotain tuonsuuntaista, mutta päätynyt jotenkin jäykempään tulokseen. Nyt oli mielentila tuohon sopivampi. Katsoin eilen Suomen suroviisukarsinnan ja olin ihan pihalla, että miten tuollaisia kappaleita. Niin sitten tänään mietin, että kun en kerran ymmärrä maailmasta mitään, niin istun vain kotona ja jumppaan vaikka itsekseni. Jäivät kaikki hienoudet ja koko maailmankuva pois ja niin kai keskittymiseni oli tänään jokseenkin täydellistä verrattuna tavalliseen päivään. Ilmeisesti etenkin koulutettu maailmankuva, koulutuksen mukainen ajattelutapa sovellettuna muuhun ja uutisista yms. tuttu tärkeyttään liian kireä meininki pilaavat liikkeet, joiden pitäisi nousta luonnollisesta eheästä tunnelmasta, jossa on keskitytty vain liikkumiseen, tunnelmalliseen mielentilaan, jota haluaa tanssin kuvastavan, ja liikkeiden oppimiseen sekä hienotunteiseen sosiaalisuuteen.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Ymmärryksen piirin mitta

"liikkeissä meillä on vaistomainen tilannetajumme ja niinpä niiden variaatiomahdollisuudet ovat ymmärryksen piirin mitta."